Vappufiiliksissä

30.04.2008 Raskausviikkoja koossa jo huikeat 14+5. Toinen raskauskolmannes siis jo menossa. Ulkona aurinko paistaa ja myös olo on melkoisen aurinkoinen. Väsymys painaa vielä hetkittäin, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Täytyy oikein puuta koputtaa, miten helpolla olenkaan raskaudessani päässyt. Ei siis viikkoja kestävää piinaavaa pahoinvointia tai muuta mieltä ylentävää. Äitini kanssa eilen keskustelimme ja hänen mukaansa myös hänen kolme raskauttaan olivat aikoinaan helpot. Tiedä sitten onko tuollainen periytyvää...

Ensi viikon alussa minulle on varattu aika seuraaviin seulontaverikokeisiin. Aiemmista ei mitään ole kuulunut, joten uskoisin, että seula ei ole hälyttänyt. Täytyy piakkoin soitella neuvolaan ja varata seuraava aika, joten tuossa yhteydessä voisi asiaa tiedustella. On se kyllä outoa, että tuon rv 12 tehdyn lääkärineuvolan jälkeen seuraava tarkastus ajoittuu vasta noin viikolle 22. Melkoisen yksin tässä saa raskautensa kanssa olla. Tosin mitään ongelmiahan minulla ei ole ollut, joten ei ole valittamista. Myös rakenneultra pitäisi varata ensi viikolla. Rakenneultrahan pitäisi tehdä joskus viikoilla 18-22. Ajattelin, että joskus viikolla 20-21 siellä voisi käydä, jotta kaikki rakenteet varmasti selkeästi ovat nähtävissä. Emme vieläkään ole päättäneet, haluammeko tuota sukupuolta tietää. Tosin riippuu varmasti myös siitä, kuinka selvästi se on nähtävissä. Ehtiihän tuota vielä miettiä...

Tuntuu, että ihan muutaman päivän sisällä vatsa on työntynyt ulos. Työkaverin mukaan vatsa ei vielä näy ulkopuoliselle, mutta itse sen kyllä jo tunnen. Matalavyötäröiset farkut mahtuvat päälle ongelmitta, mutta korkeamman vyötärön omaavat suorat housut vain vaivan kanssa. Ongelma oli päättää, mitä huomiselle vappulounaalle päälleni laittaisin. Päädyin sitten yhteen hameeseen, joka onnekseni on vyötäröltä hieman suurempaa kaliiberia. Eilen kävin ostamassa ensimmäiset mammavaatteenikin: kaksi neulepuseroa, joissa mahanseudulla on riittävästi ylimääräistä tilaa. Oikein nätit olivat.

Tänään on siis vappuaatto. Hieman kuohuviiniä ajattelin itselleni sallia, mutta muuten ilta sujunee alkoholittomien juomien seurassa. Ja tämä totta kai on ihan ok, kyllähän sitä alkomahoolia ehtii tämän elämän aikana maistella vielä lasin jos toisenkin. ILOISTA VAPPUA KAIKILLE LUKIJOILLE!!!!!

Jo 14. raskausviikkoa elellään...

21.04.2008 eli tarkalleen ottaen tänään viikkoja 13+3. Kylläpäs tuo aika tällä hetkellä tuntuu kuluvan nopeasti. Olo on mukavan oireeton (poislukien ajoittaiset alavatsan juilimiset, joita kylläkin on ollut säännöllisesti koko alkuraskauden ajan) ja välillä voisi jopa unohtaa olevansa raskaana...

Kevätaurinko virkistää mieltä, ja se tulee tarpeeseen. Töissä on alkanut kaikella tavalla tökkiä ja melkein jo tekisi mieli rakentaa aamukampa äitiysloman alkuun (laskujen mukaan alkaisi 19.9, eihän tässä olekaan enää kuin vajaa 5 kuukautta... =)). Nyt onkin edessä pitkä kuiva kausi, kun seuraava neuvola on sitten vasta joskus kesäkuun alkupuolella. Täytynee kyllä varata se rakenneultra, niin pääsee tuossa välillä tarkastamaan pikkuisen kunnon. Rahaahan tuohon palaa kela-korvausten jälkeenkin noin sata euroa, mutta olen sen valmis uhraamaan.

Alavatsa yhä vain hieman "turpea", eli äitiysvaatteille ei vieläkään ole käyttöä (eikä tarvitsekaan). H&M:ltä olen kyllä valmiiksi käynyt katsastamassa yhdet äitiysfarkut (39,90 euroa), jotka käynen ostamassa kunhan nykyiset alkavat riittävästi ahdistamaan.

Enää pari viikkoa ja ollaan jo toukokuussa. Puolen vuoden kuluttua meillä saattaa olla jo oma vauva... =)

Syke kuultu

17.04.2008 Raskausviikkoja 12+6. Ensimmäinen lääkärinkäynti takana. Käynnin aluksi testaisin pissan (puhdas) sekä kävin puntarissa (painoa oli tullut lisää 500 g). Sitten terveydenhoitaja otti hemoglobiinin (hyvä) ja verenpaineen (ok) ja juteltiin niitä näitä mm. seuraavista seuloista (sovittiin aika verikokeeseen 5.5). Sitten pääsin lääkärille, joka oli todella ystävällinen nainen. Juteltiin ensi yleisesti voinnistani ym. ajankohtaisesta ja sen jälkeen kuunneltiin pienokaisen sydäntä dopplerilla. Lääkäri kyllä sanoi, että näillä viikoilla syke ei aina kuulu, mutta pienen etsimisen jälkeen saimme sykkeen kuuluviin. Oli muuten maailman kaunein ääni. Syke oli 150 lyöntiä minuutissa, lääkärin mukaan hyvä. Lopuksi lääkäri teki vielä sisätutkimuksen. Kohtu oli kasvanut viikkojen mukaisesti ja kohdunkaula napakka (pituus 3 cm, kuulemma normaali). Oikein hyvä mieli jäi tuosta käynnistä. Harmi vaan, ettei mies päässyt mukaan.

Seuraava neuvola on sitten vasta viikoilla 20-22. Tuonne asti ei aikaa edes pystynyt vielä varaamaan, joten joudun soittelemaan neuvolaan myöhemmin. Kyselin terveydenhoitajalta myös rakenneultrasta. Sitähän meidän kunta ei tarjoa, joten mikäli sinne haluaa, on se tehtävä omalla rahalla. Todennäköisesti sinne haluan, joten ajan varaus on edessä piakkoin. Voi kun on taas hyvä mieli. Ja ulkona paistaa aurinko. Kevät taitaa vihdoin olla täällä =)

NT-ultrakuulumisia

15.04.2008 Raskausviikkoja 12+4 (tosin tänään tehdyn NT-ultran mukaan jo 12+5, kylläpäs tuo pikkuinen kasvaa kovaa vauhtia). Äitiyspolilla tehty niskaturvotusultra on nyt siis takana. Olipa kiva kokemus, vaikka jännitin vaihteeksi ihan kauheasti. Pikkuista syynättiin ja zoomattiin edestä ja takaa ja välillä sivusta. Kovasti liikkuvainen oli. Vauva pyöri ja hyöri ja leikki napanuoralla. Kätilöllä oli täysi työ saada vauvaa asentoon, josta tuo niskaturvotus voitaisiin mitata. Kun lopulta mittaus saatiin tehtyä, oli tuloksena 0,8 mm, eli kätilön mukaan varsin normaali tulos (yleensä kuulemma 1 mm:n molemmin puolin). Kätilö kertoi selkeästi vauvan rakenteesta, näytti kädet, jalat, nenän, suun, sydämen, munuaiset, selkärangan, aivot jne. Uskomaton pikkupakkaus siellä kohdussa kasvaa. Pituutta oli viikossa tullut pari senttiä. Nyt CRL, eli pää-perä -mitta, oli 6 cm.

Eiköhän nyt ole uskottava, että raskaana tässä ollaan ja että vauvalla on kaikki hyvin. Meidän pikku piipertäjä. Voi että me ollaan ylpeitä ja onnellisia sinusta. Toki niiden seulontaverikokeiden tulokset on vielä tulematta, mutta tuo normaali niskapoimu helpotti oloa jo huomattavasti. Ylihuomenna siis neuvolalääkäri. Eipä jännitä siellä käynti nyt ollenkaan niin paljon, kun on tänään saanut nähdä, että kaikki on kunnossa. Voi kun sitä vaan hymyilyttää koko ajan...

Vauvamahaa kasvatellessa...

14.04.2008 Raskausviikkoja viimeisimmän ultran mukaan 12+3. Viime viikko meni ultran jälkeisessä utopiassa. Kyllä sen pienen ihmisen näkeminen sen verran sykähdytti. Keskiviikkona kävin ensimmäisissä seulontaverikokeissa. Koska alkuraskauden ultra oli niin myöhään, tuli noihin seulontoihin osallistumiseen melkoinen kiire (nuo ekat verikokeet otettava viimeistään viikolla 12). Kymmenen päivää kuulemma kestää tulosten saaminen. Niitä siis odotellaan. Lisäksi varasin huomiseksi tuon niskaturvotusultran. Kello yhdeksän on aika keskussairaalan äitiyspolilla. Vähän jännittää, ei kuitenkaan niin paljon kun tuo viime ultra. Veriseulasta ja ultrasta sitten lasketaan riskikerroin vauvan kromosomihäiriöille. Jos se on suurempi kuin 1:250, tulee hälytys ja tuolloin tarjotaan mahdollisuutta osallistua tarkempiin tutkimuksiin. No, niihin osallistumisen päättäminen on ajankohtaista vasta, mikäli hälytys tulee. En todellakaan osaa tällä hetkellä sanoa, mitä teemme, mikäli tilanne tulee eteen. Mutta onneksi asiaa ei vielä pidäkään päättää. Mutta hyvähän se on olla varautunut kaikkeen...

Tällä viikolla onkin oikein tutkimusten suma, kun huomisen ultran lisäksi torstaina on aika neuvolalääkärille. Mikäli oikein ymmärsin, tuolla lääkärikäynnillä lähinnä tarkastetaan, että kohtu on kasvanut viikkojen mukaisesti. Toivon myös hieman, että tuolloin kuunneltaisiin vauvan sydänääniä. Vaikka ultrassa sydän näkyi sykkivän kiivaasti, olisi äänet myös kiva kuulla. En tosin tiedä, onko neuvolassamme doppler-laitetta (ultraa ei ainakaan ole). Toivotaan parasta. Huomenna mies pääsee ultraan mukaan, mutta torstain lääkärikäynnille joudun menemään yksin...

Olo on suhteellisen hyvä, pikkuhiljaa huomaa, että vaatteet alkavat kiristää. Varsinaisestihan tuollainen neljän sentin pienokainen ei tuota vatsaa pitäisi kauheasti kasvattaa. Kyllä omat vaatteet vielä päälle mahtuvat ja saavat luvan mahtua vielä useamman viikon ajan. Katsotaan sitten hieman myöhemmin, tuleeko ajankohtaiseksi ostaa jotain mammavaatteita. Rinnat ovat yhä kipeät ja tänä aamuna alavatsassa on nippaillut ehkä hieman tavanomaista kovemmin. Eiköhän kaikki kuitenkin hyvin ole. Näin pitää uskoa ennen kuin toisin todistetaan. Onneksi huomenna saa asiaan taas varmuuden...

Ultrassa kaikki hyvin, nyt RV 11+3

07.04.2008 Eli otsikossa se jo näkyy, ultra takana ja pienellä kaikki hyvin. Pituutta päästä peppuun oli 4 cm, sydän sykki, ja kun kätilön pyynnöstä yskähdin, alkoivat pikkuisen jalat heilua edes takaisin. Kyllä siinä äidiltä ja isältä kyynel vierähti... Kätilö sanoi, että kun kerran sikiön sydän lyö ja liikkeetkin nähtiin, niin se suurin keskenmenoriski on nyt takana ja voimme luvalla "alkaa iloita tästä raskaudesta". Niin aiomme tehdäkin. Laskettu aika siirtyi hieman, nyt 24.10.2008. Kyllä elämä on aivan ihanaa!!!!

Ultraa odotellessa

07.04.2008 Raskausviikoja 11+1 tai 10+5. No, tänäänhän tuo selvinnee, siis sikäli mikäli kaikki on kunnossa. Ultra on edessä klo 13.45. Jännittää ihan mielettömästi. Ultra tehdään vatsan päältä, joten nyt on oltava kolmen tunnin ajan virtsaamatta. Näinköhän onnistuu... =) Aamulla aamiaisella en uskaltanut juoda kun yhden pienen kupin kahvia (normaalin noin kolmen sijaan =)). Itseni tuntien kyllä se rakko muutenkin täyttyy ihan riittävästi. Mutta tämä jännitys... Tiedän, että se ei mitään auta. Todennäköisesti kaikki on hyvin. Mutta mitä jos ei olekaan... No, ei auta kuin odottaa. Vielä pari tuntia aikaa. Onneksi mies tulee mukaan. Voi kunpa kaikki olisi kunnossa...

Olo harvinaisen hyvä =)

01.04.2008 Eikä otsikko ole aprillia... Tänään raskausviikkoja kasassa 10+2 (tai 9+6). Viime viikon etova olo on historiaa ja olo on suorastaan harvinaisen hyvä. Ulkona on kevättä ilmassa, mikä myös piristää. Väsymystä on toki vieläkin, minnekäs se olisi hävinnyt. Väsymykseen ei myöskään auttanut sunnuntaina alkanut kesäaika, päinvastoin, maanantain vastaisena yönä pyörin valveilla pitkälle aamuyöhön. Outoa...

Painoa ei ole tullut lisää eivätkä vaatteetkaan pahemmin purista. Silti tuon alavatsan ikään kuin "tiedostaa". Alavatsa siis tuntuu hieman raskaalta. Lisäksi kun peilin edessä vatsaa mallailee, pienen kummun olen sillä havaitsevani. Tai ainakaan vatsaa ei enää ihan niin littaan saa vedettyä kun ennen. Suoraan sanoen en voi odottaa, että varsinainen vauvamaha tulee esille ja pääsee käyttämään vatsaa kauniisti korostavia vaatteita. No, toivottavasti ei kuitenkaan ihan mielettömäksi kasva, kohtuus tässäkin kaikessa.

Ensi viikon alussa siis se kauan kaivattu ultra. Jännitys kasvaa. Hyvää alkanutta kevättä kaikille!!!