Hiljaiseloa

23.10.2007 Neljännen yrityskierron kiertopäivä 6. Eli vaihteeksi hiljaiseloa. Ei mitään raportoitavaa. Menkat olivat taas tosi lyhyet, kaksi päivää varsinaista vuotoa ja kolmantena päivänä enää pientä tuhrua. Herää kysymys tuosta limakalvon vahvuudesta. Ei kai sitä vuotoa tule, jos ei ole mitään pois vuodettavaa. Pitäisi kai taas hankkia hieman greippimehua. Toisaalta en jaksaisi. Ehkä tämä kierto voisikin olla tällainen välikierto, jolloin tosiaan vedetään kaikenlainen hössäys ja suunnittelu minimiin. Sitten mahdollisten seuraavien menkkojen jälkeen voisi aloittaa taas aktiivisemmin. Kuullostaa melkoisen epätoivoiselta puheelta, vai..? No, kuten varmaan aiemminkin olen sanonut, en halua innostua turhasta, niin eipä tule pettymyksiä.

Minkäänlaisia tuntemuksia ei menkkojen loppumisen jälkeen ole ollut. Nyt alkaa tuo liman erityskin olla taas vähänlaista (menkkojen jälkeinen "kuiva kausi"). Viime kierrossahan epäilin tuon ovulaation limojen perusteella ajoittuneen tuonne 19 kiertopäivän tienoille, mutta tuosta viisastuneena (menkkojen alkamisesta päätelleenä) olen ymmärtänyt, että myöhemmin, jos ollenkaan, se ovulaatio tapahtui. Ehkä joskus tuolloin kiertopäivien 30-31 paikkeilla, kun rinnat olivat arat ja vatsaan sattui. Nämä ovat aina näitä jälkiviisaan juttuja. Mutta joka tapauksessa yritän pitää tunnelmaa edes vähän korkealla, vaikkakin illat pitenee ja ilma kylmenee. Pitäisköhän alkaa tunnelmoimaan iltaisin kynttilän valossa...

Ja ne alkoivat

19.10.2007 Kiertopäivä 2. Eli eilen aamulla odotti punainen yllätys... Viime kierron pituudeksi tuli näin ollen 41 päivää. Pitkiä nuo kierrot siis näyttävät olevan. Sehän saattaa merkitä sitä, että en ovuloi. No, spekulaatio sikseen. Nyt on vain elettävä tämän kanssa. Tässä kierrossa en aio tikutella ovulaatiota tai sen paremmin laskeskella päiviä. Hermot tarvitsevat lomaa vauva-ajatuksista. Stressailen sitten myöhemmin. Näin ne fiilikset laskee ja nousee. No, that's life...

Raskaustestissä nega =(

17.10.2007 Otsikko kertoo kaiken oleellisen. Tänään kiertopäivä 41, ei menkkoja, testissä nega. Ensimmäinen luomukierto siis 40 päivää, toinen 43 päivää, jää nähtäväksi, mihin sfääreihin tämä kierto vielä yltääkään. Mieli melkoisen tyhjä, mutta minkäs tuolle voi... Odotetaan menkkoja saapuvaksi ja yritetään keskittyä johonkin muuhun kuin tähän vauvatouhuiluun. Suonette, etten tällä kertaa jaksa kirjoittaa tämän enempää...

Menkkoja pukkaa...

12.10.2007 Kiertopäivä 36. Ei vielä kuulu menkkoja, mutta ilmiselviä PMS-oireita kyllä pukkaa. Suoraan sanottuna olen eilen ja tänään ollut kuin takalistoon ammuttu karhu. Mielialat heittelee ja itkuherkkyys on luokkaa kymmenen. Onpas outoa. Koskaa aiemmin en muista kyseisiä oireita kokeneeni, en edes ennen pillereiden syönnin aloittamista (tosin kyseisetä ajankohdasta aikaa on tyyliin sata vuotta...). Valkovuodon määrä on myös hieman lisääntynyt, joten kyllä se täti punainen sieltä vielä kurvaa. No, pääasia nyt olisi, ettei kierto venyisi mitenkään ylipitkäksi. Miestä käy kyllä hieman sääliksi. Lupaan yrittää hillitä itseäni jatkossa... Onneksi on perjantai ja vapaa viikonloppu edessä. Tarkoittaa laatuaikaa meille kahdelle =)

Nega tuli

11.10.2007 Niinhän se oli kuten arvasinkin. Menin testaamaan eilen ja tuloksena oli tyylipuhdas nega. Vaikka näin aavistelinkin, oli se silti huikea pettymys. Hyvä kun en itkua vääntänyt. Ehkä olisi kannattanut odottaa, mutta miksikäs se siitä olisi muuttunut. Nyt vaan odotellaan täti punaista saapuvaksi. Voi rähmä!!!! Miksi meille ei suoda haluamaamme onnea..?

Varsinaisestihan tuota yritystä ei meillä ole takana vielä kovinkaan kauan, mutta kun ikää alkaa olemaan jo melkoisen runsaasti, erilaiset ikävät ajatukset pyörivät mielessä. Kävin eilen tutustumassa myös Väestöliiton lapsettomuusaiheisiin sivuihin internetissä. En ole hautaamassa kirvestä kaivoon, mutta voin kertoa, että tänään ei ole hyvä päivä :(

Väliaikatietoja vaihteeksi

10.10.2007 Jopas olen tällä viikolla ollut ahkera kirjoittelija. Tänään siis kiertopäivä 34. Aamulla olo oli hieman etova, johtuneeko taas vilkkaasta mielikuvituksestani. Eilen olin iltavuorossa töissä ja työvuoron jälkeen tunnetusti ei uni heti tule, joten osaksi tuo etova olo saattoi johtua myös ihan vaan väsymyksestä.

Iltapäivällä vatsaa muljautteli. En oikein osaa tuota muljautusta muuten kuvata, mutta mielestäni sana sopii hyvin tuohon olotilaan. Aloin tuossa ajattelemaan, että ehkä sittenkin teen raskaustestin tänä iltana (yksin kotona ollessani). Negahan sieltä tietysti tulee, mutta eipähän tarvitse ainakaan spekuloida. Jännää...

Länsirintamalta ei mitään uutta

09.10.2007 ...siis tällä hetkellä. Menossa kiertopäivä 33. Kyllähän niitä oireita on vaihteeksi ollut kerrassaan monenmoista. Viikonloppuna esimerkiksi rintavarustus (pääasiassa nännit) kipeytyivät sen verran, että rintsikoita oli pidettävä yllä koko ajan. Nyt tuo oire tosin on jo menneen viikonlopun lumia. Eilen aamupäivällä yllätti puolestaan etova olo. Kesti ehkä sellaisen reilun tunnin ajan. Tuon voi toisaalta selittää toissailtana syömäni melkoisen raskas ja suolainen pitsa. Toisaalta, koskaan ei voi olla varma. Vatsanippailuja on yhä säännöllisen harvakseltaan. Pääasiassa ei nippaile mistään tietystä kohdasta, vaan alavatsasta ylipäänsä. No, jää taas kerran nähtäväksi. Olen nyt kyllä aiemmista kierroistani viisastuneena päättänyt, että testiä en tee, ennen kuin vasta ensi viikolla. Yksin mahdollinen testipäivä voisi olla tuleva synttärini. Mikäs sen parempi synttärilahja, kuin liuskassa plussa =)

No, yritän kaiken kaikkiaan edetä ajatuksissani rauhallisesti. Ja kuten aiemmassa kirjoituksessanikin totesin, vaikka lukijalla ehkä muu käy mielessä, olen entistä vähemmän uhrannut päivittäisestä ajastani näille vauvaunelmille. Toive elää vahvana, mutta jalat ovat tukevasti maassa. Eiköhän se onni vielä meidänkin pariskunnalle suoda...

Odottavan aika on pitkä

04.10.2007 Kiertopäivä 28. Toissailtana vatsaan sattui niin paljon, että mielessä kävi kaikki mahdollisuudet kohdun ulkoisesta raskaudesta alkaen. Eilen ei vatsaa oikeastaan enää nippaillut ja tänään ei ole ollut mitään tuntemuksia. Toiveissani ajattelen, että siellä se hedelmöittynyt alkio yritti kiinnittyä kohtuun, mutta realistina muistan, että samanlaista kipua koin suunnilleen samoina kiertopäivinä myös viime kierrossani. Ja tuloshan tiedetään...

On tämä odottaminen turhauttavaa. Toisaalta ehkä ensimmäisiä kiertoja vähemmän on tullut vouhotettua asian tiimoilta (vaikka blogiani lukiessa ehkä muuta ajattelisi). Tiedän, että vauva tulee jos on tullakseen. Toisaalta, voisi se olla tullakseen jo sillai aika pian... ;)

Auts auts...

02.10.2007 ...nyt sattuu vatsaan. KP26. Vatsaa siis nippaillut eilen ja tänään. Täysin kuiva kausi on nyt ohi, eli hieman valkovuotoa on havaittavissa =) Jotenkin jännästi tuntuu, että tällä kierrolla olisi voinut vaikka lykästääkin (sikäli mikäli tuon oviksen siis onnistuin bongaamaan). Voi kun jännittää, toisaalta taas ei millään haluaisi toivoa liikoja, ettei taas joutuisi pettymään. Suoraan sanoen noissa kahdessa edellisessäkin kierrossa olin välillä todella varma, että onnistunut on (sanomattakin selvää, että näin ei sitten ollut...).

Tuo vatsakipu ei ole ihan tyypillistä nippailua, vaan ehkä enemminkin sellaista jomotusta. Voi siis johtua jostain muustakin kuin raskautumisesta. Kuten voi myös eilen ja tänään aamusta tuntemani pahaolokohtaukset. Ei varsinaista oksettamista, mutta sellaista pientä kuvotusta. Voi kyllä hyvin olla tuo vika ihan pään sisälläkin. Taas voi vaan ihmetellä, miten sitä on muuttunut niin tarkaksi oman kehon tuntemuksien suhteen, kaikki epä"normaali" on aina oire raskaudesta. Tai no tiedänhän minä, mistä se johtuu: sitä kun niin toivoo, että se olisi totta. Viikon kuluttua aikaisintaan aion testata.